Saviorself

Noniin, tammikuu alkaa kohta olla päätöksissään. Mulla on alkanut vuosi tosi hyvin, amiksessa on ollut hauskaa ja luojan kiitos pääsin sinne amikseen nyt lopullisesti. Kuulen lukiossa olevien kaverien valittelevan koeviikon tuomasta stressistä ja vihdoin voin vastata että mulla sitä murhetta ei enään ole. Kertokaa toki miten teidän vuosi on lähtenyt käyntiin ja olkaa kilttejä ja ehdotelkaa mulle aiheita mistä postailla. Mun pitäisi nyt pitää tätä blogia tämän vuoden käynnissä, mutta se on tosi vaikeaa jos en keksi aiheita. Joten ideat ovat siis tervetulleita.

Täytin tuossa viime viikonloppuna 17, ja juhlittiin sitä samulilla koko tuo aika. Pelottava ajatus, että laillisesti voisin alottaa nyt ajokortin. Toisalta vielä pelottavampaa on se että jouduin maksamaan matkasta Järvenpään ja Hyvinkään välillä 4,60€ tutun 2,30€. Toisaalta nyt on se ikä jolloin olen vielä lain silmissä "lapsi", joten otetaan siitä kaikki irti! Mutta enään vuosi niin voin mennä kauppaan ja ostaa kaljan. Taidan syntymäpäivänä vain suosiolla lukittautua koko maailmasta oman huoneeni kätköihin ja kumota niin paljon kaljaa kuin vain jaksaa. Suunitelmahan on jo valmiina. 

Tämä kuukausi ei ole kuitenkaan mullakaan sujunut ilman takaiskuja. Podin aivan hirveää kriisiä siitä etten ole pitkään aikaan tehnyt mitään biisiä itselleni. Joten aloin sanoittamaan. Sanoja vain tuli päähän, en tiedä mistä, ei ainakaan omasta elämästä, mutta jostain. Laitan ne nyt tähän, jos en muuksi niin huviksi ja iloksi. Kertokaa toki mielipiteenne. 

"I just stare blankly the wall of my room 

It's empthy like my mind 

I feel this agony inside my vains, you said this never would happen to me 

I'm trying to spare my mind for this world but everything that goes there is so cold and lifeless 

I thought that this was different, that this was it I thought that you would carry me away 

But without your wings there is no one left to hold me 

I'll never be good enough for anyone 

I'll never be good enough for you"

Koulussa on pitänyt kiirettä ja vielä viikko aikaa tehdä muutamat työt, tulee kiire! Kiitos kaikille jotka ovat jaksaneet lukea blogiani, liittykää ihmeessä lukijoiksi ja kommentoikaa ja laittakkaa parannusehdotuksia. 

Second & Sebring

Noniin, hei taas kaikki ihmiset! En ole nyt vähään aikaan mitään päivitellyt, on ollut sen verran kaikkea muuta, mutta nyt tulee pävitystä! Multa pyydettiin kaveripostausta viimepostauksen kommenteissa, joten ajattelin tehdä sellaisen. Sitä ennen kerron vähän miten mun viikonloppu ja muutenkin kuun alku on mennyt. 

Eli vuosi alkoi, olin bändin kanssa ihan häsessä tulevasta keikasta gloriassa, mutta se meni tositosi hyvin! Kiitos kaikille jotka olitte paikalla ja kiitos Purify The Wastedille, oli mahtava setti teilläkin, ja ihan mahtavia jätkiä ootte! Sit vähän keikka kuvia ->

mosh.

Arttu

Valtteri

 Keikka oli ihan mahtava, yleisö oli mukana ja meillä oli muutenki tosi kuvaa lavalla, toivottavasti se välittyy kuvista!

Samuli

Mutta niin, kaveripostaus. Tässä ei nyt tule olemaan kaikki kaverit, mutta jotkut jotka nyt on viimeaikoina ollut suurin osa mun elämää.

Jonna

Jonna nyt on yksi retardi. Ollaan nyt tunnettu joku kaksi vuotta, mutta tutustuttiin lukion alussa uudestaan ja ollaan siitä lähtien oltu parhaat kaverit. Jonna on aina ollu mun tukena kun mulla on ollut vaikeeta. Me ollaan koettu kaiken näköistä yhessä ja ollaan saatu välillä hauskoja aivopieruja (joista ei kaikista ole seurannut mitään hirveän hyvää). Jonna on ihminen jonka kanssa voi vaan elää, ja unohtaa hetkeksi elämän kaikki murheet ja nauttia parhaasta seurasta. Jonna on ihana, paras ystävä mitä ihmisellä voi olla, kusipää ja muutenki kaikilla tavoilla mahtava ihminen.

Ehkä paras kuva Jonnasta ikinä.

Rauski

Rauski aka. Valtteri on WTMD:n kitarisit/laulaja ja mahtava kaveri. Tutustuin tähän retardiin viime kesän aikana, jolloin myös liityin WTMD:seen. Sen jälkeen minä ja Rauski vaan alettiin jutteleaan ja nyt me tiedetään toisemme ihan liian hyvin, ja retuillaan yhdessä ja se on mun paras kaveri. Rauski on herkkä pikku poika, hyvä ystävä ja kuuntelija, mahtava kitaristi, laulaja ja lauluntekijä. 

Älkää kysykö.

Samuli

Ehkä maailman retardein ja homoin ihminen. Meidän sauna hetket ja muutenkin aina Ridasjärvi reissut on melko unohtomattomia. En tiedä mitä tähän pitäis sanoa, Samuli on _retardi_.

Osaa se kai bassoaki soittaa.

Sara

Sara on päivänpiristäjä ja iloinen ilopilleri jonka kanssa viettää mieluusti aikaa. Saran kanssa ei hymyilystä ole pulaa, sillä hänen kanssa ei yksinkertaisesti voi olla hymyilemättä. Voikkos sitä sanoa tuon paremmin. Mahtava kuuntelija ja mahtava ystävä. Kiitos että olen saanut sinut elämääni. 

Kiitos kaikille jos jaksoitte lukea tämän loppuun asti, ansaitset mitalin! Kohta varmaan taas uutta postausta, ehdottakaa toki mistä aiheesta! Kertokaa mielipiteenne blogin ulkonäöstä ja sisällöstä, kuitenkin joudun tätä tämän koko vuoden tekemään, niin olisi kiva jos edes jonkun silmää tyydyttäisi.

oh oon kaunis.

 

This one's for you

Hei vaan kaikki! Tosiaan, jouduin sitten aloittamaan blogin, sillä tein viimevuonna vedon kaverin kanssa, ja kuten näkyy, hävisin sen.

 (Oiva, vihaan sua.)

Häviäjä siis joutui tehdä blogin ja kirjoittaa sinne postaus minimissään kerran kuukaudessa. Toki enemmänkin saa kirjoitella. Ei siitä sen enempää. Olen muutaman kerran jo yrittänyt aloittaa blogia, mutta yleensä se on kaatunut omaan laiskuuteeni tai yltiömäiseen laiskuuteen. Jos vaikka nyt, kun on kunnon motivaarrttori, saisin edes sen sovitun vuoden pitdettyä tätä blogia yllä.



Pidemmittä puheitta mennään ensimmäiseen postaukseen. Voisin vähän kertoa itsestäni. Olen siis 16 vuotias, kohta puoliin 17 täyttävä pojan puolikas Järvenpäästä. Rakastan kuvailla, viettää aikaa kavereitten kanssa, kesää, musiikkia, kaikkea mikä nyt saa minut hymyilemään ja hyvälle tuulelle. Olen tällä hetkellä opiskelijana Järvenpään lukiossa, mutta tutustumisjaksolla viereisessä Keudassa. Jos kaikki menee hyvin, saatan saada pysyvän opiskelupaikan sieltä. Se olisi mahtavaa, sillä lukio opinnot eivät ihan suoriudu tällä hetkellä.

Kavereistani sen verran, että kaikki ovat retardeja. Yksikään heistä ei ole millään tavalla normaali ja se voi olla yksi syy miksi rakastan heitä niin paljon; ei tule niin yksinäinen olo oman retardin mielen kanssa. Varsinkin bändin ihmisriekaleet ovat retardimmasta päästä.

Ainiin. Bändiin tosiaan löytyy. Löysin tieni näitten poikien luokse viimekesänä, ollessani kaverin kanssa hyvinkäällä. Silloin tutustuin näihin mahtaviin ihmisiin, ja siitä lähtien on alkanut tuntua, että alkaa löytää tosissaan sitä paikkaa mihin kuuluu. Jos haluatte, käykää katsomassa meidän bändin kotisivut täältä. Päivittelen varmaan tänne meijän kaikkia tapahtumia, kuten että 10.1.2014 meillä on keikka Helsingissä, Gloriassa. Kannattaa tula katsomaan!

 Musiikki on se lähes ainoa asia joka pitää minut elämän tahdissa. Aina kun on huono olo, kuntelen musiikkia. Kun on hyvä olo, kuuntelen musiikkia. Aina kun on jokin olotila - kyllä, aivan oikein - kuuntelen musiikkia.



Tänään alkoi uusivuosi. Ainakin omalta kohdalta se alkoi riehakkaasti ja hyvässä seurassa. Ja huomenna koulua? Äh. Ei millään jaksaisi. Koko loman vaan katsonut How I Met Your Motheria, Friendejä ja riehunut kavereitten kanssa, ja nyt pitäisi osata palata arkeen? Ei tule onnistumaan. No mutta pakko se kai on. Toivottavasti pidätte blogista ja olkaa ihania, ehdotelkaa joitain postausaiheita. Ei välillä tule mieleen nimittäin mitään. Pidemmittä puheitta, hyvää alkanutta vuotta, pitäkää hauska vuosi, tehkää kaikkee kivaa!